Illallinen Stefanon tapaan

Sunnuntai-illallinen.

Aikomus oli ängetä syömään suomalais-italialaiseen perheeseen. He tulivatkin meille, koska muuten heidän olisi pitänyt siivota.
Piemontesta kotoisin oleva Stafano ryhtyi kokiksi keittiössäni, kun vaimo Sara vietti aikaa pääasiassa rappusissa vahtimassa puolitoistavuotiasta Airia.

Ruokalistalla oli lasagnea ja tiramisua. Lasagnen jauhelihakastikkeen Stefano oli valmistanut jo kotona, koska sen täytyy tietenkin porista liedellä ainakin kaksi tuntia. Tiramisun ohje oli peräisin Stefanon mummolta.
Ruuanlaiton lomassa keskustelimme koulukunnista. Italialaisilla ei kuulemma ole muutakaan tekemistä kuin väitellä siitä, onko lasagnessa oikeaoppisesti vain naudanlihaa vai voiko sekaan laittaa myös possua maun tuomiseksi. Stefano kuuluu jälkimmäiseen ihmisryhmään.

Lasiin rakennettu tiramisu.

Tiramisustakin on tietenkin olemassa teema ja variaatiot. Tiramisun historiasta käydään keskustelua. Toiset väittävät sen olevan tuore keksintö, eikä edes kovin italialainen. Niin tai näin, jälkiruoka sopii italialaiseen keittiöön mainiosti, sillä filosofia on tuttu: käytetään jämät hyödyksi. (Mascarponea tuskin on jämäksi asti ainakaan Suomen hinnoilla, mutta sen sijaan lempiliköörinloput ja kuivat kakunpalat sopivat tarkoitukseen mainiosti.)

  

Yritimme pohtia, että onko suomalaisissa klassikoissa sellaisia ruokia, joiden tekemiseen jokaisella perheellä olisi oma (salainen) reseptinsä. Emme keksineet muuta kuin lihapullat.

 
LASAGNE

Aikuisten ruokajuoma

Jauhelihakastike:

1 sipuli

1 porkkana

(vähän juuriselleriä, jos sattuu olemaan, ilmankin pärjää)

1 kg paseerattua tomaattia

800 g jauhelihaa (1 pkt nautaa ja 1 pkt sika-nautaa)

lihaliemikuutio tai mausteita

(½ lasia valkkaria tai punkkua)

suolaa ja pippuria

Ruskista jauheliha, lisää sipuli ja porkkana (ja selleri) ja lopuksi muut aineet. Anna kastikkeen porista liedellä keskilämmöllä parisen tuntia.

Valkokastike:

n. 100 g voita

n. 1 dl jauhoja

litra maitoa

suolaa, pippuri ja melko reilusti muskottipähkinää

Sekoita hyvin sulanut voi ja jauho. Lisää maito. Vispaa kunnes kiehahtaa ja sakenee.

Lasagne-levyt voit pikaisesti kastaa kiehuvassa vedessä. Jos haluat ja ehdit. 

Laita kastikkeita lasagnelevyjen väliin maltillisesti.Tarkoitus
on rakentaa monta kerrosta, eikä survoa yhteeen väliin
mahdollisimman paljon täytettä.

Kokoa sopivan suureen vuokaan:

Kauho alimmaksi vähän valkokastiketta liimaksi.

Asettele lasagnelevyt nätiksi kentäksi.

Kauho vähän jauhelihakastiketta ja vähän valkokastiketta levyjen päälle.

Toista monta kertaa, kunnes lasagne on vuoan korkuinen tai ainekset loppuvat.

Raasta päälle juustoa, Parmesan, Grana Panado tai Pecorino toimivat mainiosti, samoin valmis Mozzarella-raaste. Lisää muutama voinokare sinne tänne.

Paista uunin alatasolla n. 40 minuuttia, 200 asteessa.

TIRAMISU
3 kulhoa

4 munaa, keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna eri kulhoihin

100 g / 1 dl sokeria

purkki Mascarponea (valitse Galbanin juusto, se toinen Suomessa myytävä merkki tekee kuulemma tiramisusta vetistä)

n. 1 dl kermaa

vahvaa, kylmää kahvia

Savoiardi- eli lady fingers -keksejä

kunnon kaakaojauhetta

Vatkaa sokeri ja keltuaiset tosi tosi vaahdoksi.

Lisää Mascarpone joukkoon, katso että se ei jää könteiksi (voit vaihtaa käsivispilään)

Vatkaa kerma vaahdoksi.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Muista pestä ja kuivata vispilät huolellisesti, muuten valkuiainen ei vaahtoonnu.

Yhdistä ainekset. Lisää viimeisenä valkuaisvaahto käännellen se muuhun seokseen.

Katkaise keksit puoliksi (jotta mahtuvat annoslasien pohjalle) ja dippaa nopeasti Amaretolla maustettuun kahviin. Keksi imee nestettä kuin sieni ja menee nopeasti mössöksi, joten keksiä ei tarvitse huljutella kahvissa.

Asettele kostutetut keksinpuolikkaat tarjoilulasien pohjalle. Voit survaista ne sinne melko kovakouraisesti. Lusikoi päälle vaahtoa. Lisää jälleen keksiä ja vielä päällimmäiseksi vaahtoa.

Pistä lasit jääkaappiin mielellään jopa viideksi tunniksi. (Näin keksit pehmenevät ja imevät kauttaaltaan kosteutta itseensä ja vaahtokin jähmettyy) Siivilöi päälle kaakaojauhetta ennen tarjoilua.

Stefanon vinkit TIRAMISUVERSIOIHIN

Mascarpone-vaahtoon voi viimeisessä vaiheessa lisätä suklaarouhetta tai vaikkapa vadelmia.

Keksit voi kostuttaa (sokeroidulla) mehulla.

Kerman voi jättää pois – tämäkin on näitä koulukuntaeroja.

Itse kokeilen tiramisua seuraavan kerran ilman Savoiardeja ja Amarettoa. Leidinsormet ovat liian höttöä ja Amaretto liian vahvaa. Suosittelenkin käyttämään kostutuksessa omaa lempialkoholia. No ei ehkä kuitenkaan Kossua.

 

Lasten ruokajuoma, Stefanon taannoin pitämän
Cafe Poston perintöä.

RAADIN TUOMIO

Velman mielipide lasagnesta oli MP, maistamatta pahaa. Pienoisen itku-venkoilu-kiristys -taistelun jälkeen tyttö suostui maistamaan. Oho. Sehän olikin hyvää.

Hertta pisti lasagnea poskeensa ison annoksen ja otti vielä lisääkin.

Aikuiset tappelivat viimeisistä paloista, enemmänkin olisi voinut upota.

Tiramisu ehti olla jääkaapissa vain tunnin verran, eikä siis ehtinyt maustua riittävästi. Onneksi annoksia jäi muutama seuraavallekin päivälle. Lasten versiossa ei ollut likööriä, mutta kahvilla höystetty jälkkäri oli silti liian voimakasta pienten makuun.

Ja seuraavaksi vuorossa on Espanja, tapas ja rioja.