Keittiöhyppelyn säännöt: Jokainen saa vuorotellen valita maan. Ruoka voi olla mikä tahansa tunnettu klassikko; myös jälkiruoat passaavat. Ulkona saa käydä syömässä. Kavereille saa kutsua itsensä. Kaikkea pitää maistaa, paitsi karrelle palanutta.

Kaikki alkoi loppiaisena. Thaimaan-tuliaisesta sukeutui currykana, joka aiheutti lapsissa tyypillisen reaktion: ”Yök, tollasta, en syö.” Selitin tytöille, että tämä on thaimaalaisten makaronilaatikkoa. Että on paras tottua erilaisiin makuihin, jos haluaa matkustella.

Olemme helsinkiläinen perhe. Minä olen Annika, haaveminäni laittaa ruokaa rakkaudella ja luovuudella hyvistä raaka-aineista. Reaaliminäni kokkaa usein kiireessä ja väsyneenä, monesti ei-niin-herkullista sapuskaa. Mieheni Taro on lähes kaksimetrinen ja kaikkiruokainen, mutta askeismiin taipuva. Esikoiseni Hertta menee syksyllä kouluun ja pitää eritoten mummin laittamasta ruuasta (jossa yleensä on voita, kermaa ja sitten jotain muuta). Kuopus Velma, 4, on iässä, jolloin kaikki ruoka on väärää, paitsi jos saa käyttää balsamicoa. Lisäksi perheessämme asuu heinäkuuhun asti saksalainen vaihto-oppilas Nele, joka tykkää suomalaisesta kouluruuasta. Elokuussa saamme perheenlisäystä sisilialaisesta vaihtarista Federicasta. Kissat Maukusti ja Hattikatti osallistuvat keittiöhommiin tunkemalla kuononsa leikkuulaudalle ja pyörimällä jaloissa.

Tavoitteita makumatkalla on kolme: 1) tehdä ainaisesta mitä-tänään-syötäisiin -pähkäilystä vähemmän tylsää ja enemmän inspiroivaa. 2) Löytää uusia makuja, tuoksuja ja puolia 3) Voittaa ”Maailman parhaat kasvattajat” -diplomi.


sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Maapallon ympäri Chicagossa

Kesälomareissumme suuntautui Amerikkaan. Olimme siellä ensimmäistä kertaa. Vierailu Chicagossa osui vuosikymmenten kuumimpaan kesään, joten emme kadehtineet Suomen lokoisia kesäilmoja.

Kahden viikon ja yhden kaupungin perusteella olen valmis julistamaan, että Amerikka on loistava lapsiperhematkakohde. Chicagossa oli kosolti tekemistä sekä lapsille että aikuisille. Ilmainen eläintarha, liuta lapsimuseoita, Tyrannosaurus Sue, puistoja, satoja metrejä matalia hiekkarantoja Michigan-järven rannalla, kauppoja ja nähtävyyksiä. Loistava (ja ilmastoitu) joukkoliikenne. Lennosta napattavat taksit. Ystävälliset ihmiset. Kaikki maailman ravintolat.

Amerikka on ottanut maailman keittiöistä parhaat palat ja muokannut ne omikseen. Annokset ovat (liian) isoja. Palvelu pelaa. Parhaimmillan pöydän ympärillä häärää neljä tarjoilijaa kaatamassa lisää vettä, lisää kahvia, kysymässä vointia. Ja kumma kyllä, tähän paapomiseen tottuu hetkessä. Jopa suomalainen, joka on tottunut siihen, ettei se asiakas yleensä nyt niin kovin oikeassa ole.

Syy Amerikan-reissuun löytyi Chicagon Boystownista. Kaimani, entinen kämppiksemme ja manselainen ystävämme Annika on asunut Windy Cityssä jo kymmenen vuotta. Hänen suomalais-kreikkalais-amerikkalainen perheensä toimi turistioppaanamme. Hänen eturappusillansa me istuimme iltaa, joimme olutta ja tarkkailimme ihmisiä kuten amerikkalaisessa elokuvassa konsanaan.

Boystown on homojen kansoittama asuinalue. Ehkä siksi siellä on varsin runsas ravintolatarjonta. Paitsi ettei Amerikassa tarvitse olla homo tai muuten vain sinkku tai dinkku käydäkseen ulkona syömässä. Mieleen pulpahti hassu anekdootti: Sanomalehdet referoivat taannoin kyselyä, jossa suomalaiset lapsiperheet kertoivat omista ravintolatottumuksistaan. Lapsiperheiden ravintolassakäyntiä pidettiin pröystäilynä, eikä moisella touhulla nähty olevan lainkaan kasvatuksellista merkitystä. Ravintolaruokakulttuuri kukoisti lähinnä matkoilla ja pikaruokaloissa.

Chicagossa söimme ulkona, paitsi viidesti. Kokeilimme thaimaalaista, italialaista, japanilaista, kreikkalaista, meksikolaista, ruotsalaista (tai pikemminkin "ruotsalaista"), amerikkalaista sekä liutaa muita mestoja. Kerran kävimme Macissäkin. Lähes kaikissa ravintoloissa lapsille kiikutettiin ensi tilassa kyniä ja tehtäväpaperi. Meno oli mutkatonta ja rentoa. Ja vaikka palvelualttius toki perustuu tippeihin, ei siitä silti tullut teennäinen olo.

Valtaosa ravintoloista, joissa kävimme, sijaitsi Boystownissa. Ja valtaosa Boystownin ravintoloista on mallia B.Y.O.B. Siis Bring your own bottles. Tämä suomalaiselle satunnaiselle turistille ihana ilmiö on osa amerikkalaista kaksinaismoralismia. Koulujen ja kirkkojen läheisyydessä sijaitsevat ravintolat eivät saa anniskeluoikeutta. Sääntöä kierretään antamalla asiakkaiden tuoda omat ruokajuomat tullessaan. Mitä jos Suomessakin voisi juoda omia juomia ravintoloissa? Seurue toisi kopallisen kaljaa ja laatikollisen viiniä ja yksi tilaisi suolapähkinöitä ja alkusalaatin. Kaikille kolme pähkinää, haarukallinen salaattia ja sitten dokataan!

Kaksi kertaa tilasimme ruokaa lomakotiimme, joka oli ruotsalaisen perheen vaatimaton 140 neliön asunto, jota saimme lainata, kun perhe oli lomailemassa ruotsissa. (iPhone-sovellus listasi kaikki kotiin kuljetusta harrastavat ravintolat, tilaus hoitui näppärästi puhelimella.)

Chicago kuvina:

312 on Chicagon suunta.
Hancock Towerin näköala.
Drinkkien hintataso ei ole ihan pilvissä. 
Stella's Diner. Velman suosikkimesta.
Japanilaisen ravintolan sushilaiva. Sen masto ei mahtunut kuvaan.
Hancock Towerin baarikerros ja
vanhempien vapaailta.
Uncle Julio's Hacienda.
Megalomaanien meksikolainen ravintola.

Alkupalaksi cevicheä merenelävistä.

Setä Julion kuuluisa Plato Gordo eli läskilautanen, jota isäntämme John ei ole ikinä saanut viimeisteltyä. Nyt lautasen kimppuun kävi kolme miestä ja sittenkin jäi makupaloja kotiinvietäväksi. Huom! Taustalla näkyy suosikkiannokseni: guacamolea ja tomaattisalsaa. Namnam! Jos maailmassa pitäisi valita yksi ruoka-aine koko elämäksi, niin minun olisi avokado.
Greek Islands ja ruokalista
Saganaki liekitettiin pöydässä.
Kuvaaja oli hidas.

Annikan aviomiehen Johnin suosikkikreikkalaisessa syötiin paljon ja... kreikkalaisesti. Laskun maksussa piti kikkailla: isäntäperheemme paikallisen vahvistuksen kera ei olisi halunnut vieraiden vinguttavan luottokorttia. Taro hiippaili tarjoilijan luo sopimaan laskutuksesta. Kun tilanne valkeni muulle pöytäseurueelle, seurasi siitä hirveä älämölö. Meitä hihitytti.



Bye bye Windy City!
Until we meet again





Kesäpäivä Kambodzassa arvovieraan kera

Hertan lempiohjaaja päiväkodissa otti hatkat viime syksynä ja lähti itämaille opiskelemaan joogaa. Anna-Mari ei kuitenkaan unohtanut pientä ihailijaansa, vaan lähetti pariin otteeseen postia Kambodzasta, vieläpä valokuvien kera. Kun Anna-Mari sitten tuli kesälomalle Suomeen, sovimme treffit kambodzalaisen illallisen merkeissä 8.7. Lapset olivat aivan innoissaan tästä harvinaisesta vieraasta. Söimme ulkona kauniissa kesäsäässä, joten khmer-musiikki jäi nyt kokematta. 

Ruokalistalla oli:

Katkarapusalaattia
Kalakastiketta
Karamellisoitua kalaa ananaskastikkeella ja riisiä
Kookoskakkua ja -kastiketta sekä
Vesimeloni-smoothieta ja kahvia

Nhoam pa kong eli katkarapusalaatti
oli loistohyvää. Puolen vuoden ruokakokeilujen jälkeen alkaa paljastua kaava: tuliset alkusalaatit kulttuurissa kuin kulttuurissa hivelevät etenkin minun makuhermojani ja pääsevät oitis suosikkilistalle.

Anna-Mari toi paikallista
kalakastiketta tuliaiseksi.
Tee ensin...
KASTIKE, eli sekoita:
3 ruokalusikallista limen mehua
1 rkl sokeria
1 rkl kalakastiketta
ripaus suolaa
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna

Lisää lopuksi 1 (makea) sipuli viipaloituna ja sekoita. Anna kastikkeen tekeytyä.
Sillä välin kokoa...
SALAATTI eli pistä kulhoon...
juustohöylällä viipaloitua kaalia sopivasti,
paprika viipaloituna ohuiksi siivuiksi,
katkarapuja (alkuperäisessä ohjeessa käytetään raakoja, minä käytin pakastettuja)
Kaada kastike salaatin päälle, sekoita ja lisää sekaan...
kourallinen tuoreita yrttejä (minttua, korianteria, thaibasilikaa).

Koristele annos paahdetuilla pähkinöillä tai pähkinämurskalla.

Vasemmalta: kalakastike, katkarapusalaatti, vesimeloni-smoothie.

Tirk trey chu p'em eli makea kalakastike on tyypillinen dippikastike khmer-keittiössä.

n. ½ dl kuumaa vettä
saman verran sokeria
n. kahden limen mehu
n. ½ dl kalakastiketta
3 chiliä pilkottuna
(n. ½ dl paahdettuja pähkinöitä murskattuna)
(2 valkosipulin kynttä pieneksi silputtuna)
Sekoita kuuma vesi ja sokeri, kunnes sokeri on sulanut. Lisää ainekset ja jäähdytä. Koristele pähkinöillä ennen tarjoilua.

Tirk kos aulat eli Vesimeloni-smoothie

Paaaaljon jäämurskaa
reilu 2 dl kivennäisvettä
4,5 dl vesimelonia kuutioksi leikattuna ja kivet poistettuna
loraus kondensoitua maitoa
(ja aikuisten juomaan voi lisätä vähän valkoista riisiviiniä)

Sekoita monitomikoneessa.

Trey kho manor,
Karamellisoidun kalan ainekset:
1 tl vettä
1 tl sokeria
n. 4,5 dl vettä
2 valkosipulin kynttä hienoksi silputtuna
2 rkl kalakastiketta
1 rkl sokeira
1 tl suolaa
vaalealihaista kalaa leikattuna sopiviksi suupaloiksi (alkuperäisessä reseptissä
puolikas tuore ananas viipaloituna
3 kevätsipulia varsineen pilkottuna
mustapippuria
Tee ensin karamellisointi eli laita isoon pannuun teelusikallinen vettä ja sokeria. Hämmennä, kunnes sokeri muuttuu tummanruskeaksi (varo, ettei pala!) ja lisää sitten heti 4,5 dl vettä joukkoon ja hämmennä. Lisää valkosipuli, kalakastike, sokeri ja suola. Lisää kala ja ananas, anna hiljakseen kiehua, kunnes kala on pehmeää ja vettä on haihtunut. Lisää kevätsipulit ja mustapippuri. Tarjoile riisin kera.

On välineitä, ja sitten on välineitä.

Num tirk doung, kookoskakku

1 tl ruokaöljyä ja 1 tl jauhoja vuoan voiteluun
3,5 dl sokeria
n. 1 dl sulatettua voita
4 munaa
½ tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 rkl vaniljasokeria tai 2 tl vaniljauutetta
n. 1 dl kookosmaitoa
4,5 dl jauhoja
reilu ½ dl tuoretta tai pakastettua, silputtua kookospähkinää
Lämmitä uuni 175-asteiseksi ja voitele kakku- tai leipävuoka.
Vispaa sokeri ja voi vaahdoksi, lisää munat yksi kerrallaan. Lisää kookosmaito. Sekoita leivinjauhe, suola, vaniljasokeri ja jauhot ensin keskenään, sitten joukkoon. Lisää kookospähkinä ja sekoista. Kaada taikina kulhoon ja paista puolisentoista tuntia. Anna kakun jäähtyä ennen kuin irrotat sen vuoasta. Tarjoile kookoskastikeen sekä teen tai kahvin kera.

Tirk doung eli kookoskastike

1 prk kookosmaitoa
ripaus sokeria
hyppysellinen suolaa
1 tl (tai enemmän) maizenaa (helpoin tapa lisätä maizena on ensin sekoittaa se tilkkaan kylmää vettä)
Sekoita ainekset pikku kattilassa, kunnes kastike sakenee