Keittiöhyppelyn säännöt: Jokainen saa vuorotellen valita maan. Ruoka voi olla mikä tahansa tunnettu klassikko; myös jälkiruoat passaavat. Ulkona saa käydä syömässä. Kavereille saa kutsua itsensä. Kaikkea pitää maistaa, paitsi karrelle palanutta.

Kaikki alkoi loppiaisena. Thaimaan-tuliaisesta sukeutui currykana, joka aiheutti lapsissa tyypillisen reaktion: ”Yök, tollasta, en syö.” Selitin tytöille, että tämä on thaimaalaisten makaronilaatikkoa. Että on paras tottua erilaisiin makuihin, jos haluaa matkustella.

Olemme helsinkiläinen perhe. Minä olen Annika, haaveminäni laittaa ruokaa rakkaudella ja luovuudella hyvistä raaka-aineista. Reaaliminäni kokkaa usein kiireessä ja väsyneenä, monesti ei-niin-herkullista sapuskaa. Mieheni Taro on lähes kaksimetrinen ja kaikkiruokainen, mutta askeismiin taipuva. Esikoiseni Hertta menee syksyllä kouluun ja pitää eritoten mummin laittamasta ruuasta (jossa yleensä on voita, kermaa ja sitten jotain muuta). Kuopus Velma, 4, on iässä, jolloin kaikki ruoka on väärää, paitsi jos saa käyttää balsamicoa. Lisäksi perheessämme asuu heinäkuuhun asti saksalainen vaihto-oppilas Nele, joka tykkää suomalaisesta kouluruuasta. Elokuussa saamme perheenlisäystä sisilialaisesta vaihtarista Federicasta. Kissat Maukusti ja Hattikatti osallistuvat keittiöhommiin tunkemalla kuononsa leikkuulaudalle ja pyörimällä jaloissa.

Tavoitteita makumatkalla on kolme: 1) tehdä ainaisesta mitä-tänään-syötäisiin -pähkäilystä vähemmän tylsää ja enemmän inspiroivaa. 2) Löytää uusia makuja, tuoksuja ja puolia 3) Voittaa ”Maailman parhaat kasvattajat” -diplomi.


torstai 13. tammikuuta 2011

Mikä maa, mikä sapuska?


Listasin maita. Tutkin keittokirjoja. Sain kokoon 20 maata kategoriaan ”helppo”:
Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Venäjä, Italia, Kreikka, Turkki, Espanja, Ranska, Britannia, Amerikka, Kanada, Kiina, Japani, Intia, Thaimaa, Etiopia, Belgia ja Sveitsi.

Ei sillä, että ruuista tulisi helposti ikimuistoisia, vaan että klassikkoateria on helppoa löytää näillä tiedoilla, tutuilla, resepteillä ja ravintoloilla.

1. kohde: Britannia

Ruokamatka alkaa Englannista, päätti Velma. Viikonloppuna meillä siis kokataan oikeaoppista brittiläistä aamiaista. Olen asunut yhden yliopistolukuvuoden Loughborough'ssa ja lääkinnyt itseäni joka lauantaiaamu rapeilla pekoniviipaleilla, paistetuilla tomaateilla ja paahtoleivällä. Täysihoitoasuntolassa ei tarvinnut kokata itse. Palvelun kääntöpuolena olivat lisäkilot. Toinen syy lihomiseen saattoi olla punnan 'pint'.
Hommasin seinäkartan. Se ripustetaan ruokapöydän päätyyn. Lapset voivat sitten luntata, mitä maita sitä onkaan.

Kasvikset sanovat bubble and squeak

Laitoin viestin Britanniaan. Vanha ystäväni Riikka ja hänen miehensä Seb konsultoivat minua englantilaisen aamiaisen kanssa. Tämän noin ¾-lontoolaisen pariskunnan perinteinen aamiainen kootaan seuraavista aineksista:
  • pekoni
  • kananmunat (lähes missä muodossa tahansa)
  • paistetut herkkusienet (valkosipulilla ja persiljalla höystettynä)
  • paistetut tomaatit
  • pavut (ainoastaan Heinzit käyvät)
  • paahtoleipä (sellaisenaan tai köyhien ritarien tyyliin käsiteltynä)
  • (tuore)makkarat
  • ”hash browns” (joilla ei ole mitään tekemistä hamppukasvien vaan perunoiden kanssa)
Ja sitten vielä se 'bubble and squeak'. Tämä kupliva ja kihisevä ruokalaji on tehty jämistä. Edellisen päivän kasvikset pilkotaan pihvitaikinaksi, joka paistetaan pannulla kuin räiskäle konsanaan. 
 
Ruokareissu saa seuraajan
Olen töissä radiossa. Pääsen siis kertomaan hullutuksistani viattomille radionkuuntelijoille. Kerroin tietenkin tästä ruokakulttuuriprojektista ja sain yhden liittolaisen. Rovaniemeläinen Niina innostui asiasta, soitti studioon ja ilmoitti aikovansa toteuttaa kevennetyn version keittiöhyppelystä. Niinan perheessä syödään tästä lähtien kerran kuukaudessa jonkin uuden maan ruokaa. Hyvä Niina. Hyvä Rovaniemi. Hyvä ruoka.

Lähettänyt

1 kommentti:

  1. Leena M-Y13. tammikuuta 2011 klo 21.51

    Mahtava aihe blogille, tätä tulen seuraamaan ihan varmasti!

    Hyvää makumatkaa!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)