Keittiöni on linnani!

Keittiöni pääsi valokuvaprojektiin. Tanja Heikkilän Aikamme naisia - Women of our time -kuvasarja kertoo meistä kaikenlaisista naisista, jotka emme elä sisustuslehtien sivuilla vaan arjen hallitussa kaaoksessa. Koska projekti on todennäköisesti ikuinen, on sinullakin mahdollisuus päästä mukaan! Käy katsomassa Tanja sivut Flickrissä ja Facebookissa.

Auf Wiedersehen, Nele!

Saksalaisen vaihtarimme Nelen läksiäisiä vietettiin kesäkuun viimeisenä keskiviikkona, tietenkin saksalaisissa tunnelmissa. Spotifyssa soi Rammstein ja Scorpions, mutta niitä kukaan ei kuullut, koska ilma oli parahultainen ulkona oleskelulle.

Tytär ja äiti. (Kuva: Tanja Heikkilä)

Nele ehti asua meillä liki yksitoista kuukautta. Tuona aikana emme juurikaan löytäneet merkittäviä eroja saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä, kun huumorikin on yhtä mustaa ja kaikki jouluperinteetkin ovat tulleet tänne Saksanmaalta. Nele ihastui lohikeittoon ja suomalaiseen hiljaisuuteen (ehkä vähän liikaakin). Näitä kumpaakaan ei ollut tarjolla läksiäisiltana.

Googlailimme yhdessä saksalaisia salaattireseptejä, sillä Nelen mukaan bileissä on tapana tarjota erilaisia salaatteja. Päädyimme peruna- ja pastasalaattiin, tillikurkkuihin, kanaan ja tietenkin bratwursteihin, joita kävimme ostostelemassa Lidlistä (vaikka mainosmieheni haluaakin boikotoida kauppaa sen huonojen tv-mainosten takia. Vaikka minun mielestäni ne ovat ihan hauskoja. Ja minä kuitenkin olen meistä vanhempi ja seurannut innoissani telkkarimainontaa 5-vuotiaasta alkaen. Että jos joku tässä perheessä on mainosten asiantuntija, niin minä). Jälkiruoaksi meillä oli marjakiisseliä.

Juomapuoli olikin helpompi. Aikuiset saivat valita erilaisten saksalaisten oluiden ja kuivan Rieslingin väliltä. (Tarjolla oli myös punaviiniä, mutta se ei ollut saksalaista vaan sisilialaista perheemme seuraavan vaihtarin kunniaksi. Saksalaista punkkua ei nimittäin lähi-Alkosta löytynyt.) Lapsille ja lapsenmielisille oli virvokkeeksi omenavissyä.

Läksiäisillan lopuksi Riitta-mummo liittyi Facebookiin, jotta yhteydenpito Frankfurtin liepeille olisi yksinkertaisempaa.

Nelen läksiäismenu:

LeipääHapankaalia
Tilli-kurkkuja
Bratwursteja

Curryketsuppia (ketsuppia, curryjauhetta, sipulijauhetta, paprikajauhetta, tomaattipyreetä - keitetään hiljalleen parikymmentä minuuttia ja viilennetään)

Perunasalaatti

keitettyjä ja kuutioituja perunoita

pari maustekurkkua kuutioina

KASTIKE:

1 pieneksi silputtu sipuli

neljän keltuaisen majoneesi

pari ruokalusikallista jauhoja

puolitoista desiä omenaviinietikkaa

pari desiä vettä

puoli desiä sokeria

suolaa

pippuria

Kuullota sipuli tilkassa öljyä. Suurusta jauhoilla. Lisää viinietikka, vesi ja sokeri. Anna kiehua, kunnes kastike on melko töhnäistä. Anna jäähtyä ja lisää majoneesiin. (Minä en malttanut odottaa jäähtymistä ja kastike juoksettui. Oli pakko ottaa sauvasekoitin kaapista.) Mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita kastike varovasti peruna-kurkku-salaattiin. Anna maustua jääkaapissa.

Pastasalaatti

Keitettyä pastaa

Paistettua pekonia pieniksi paloiksi leikattuna

Herneitä

Gouda-juustoa kuutioina

Tomaattia kuutioina

Kurkkua kuutioina

(Suolakurkkua kuutioina)

KASTIKE:

Jogurttia

(Remoulade-kastiketta makua tuomaan)

Suolakurkkujen lientä jokunen lusikallinen

Pari lusikallista sinappia

Valkosipulijauhetta

Mustapippuria

Suolaa

Olutmarinoitu grillikana

Kanan koipireisiä tai muita osia.

MARINADI:

Pähkinäöljyä

1 tl sinappia

pari desiä saksalaista tummaa olutta

puolikkaan sitruunan mehu (tai enemmänkin)

4 valkosipulinkynttä silputtuna

suolaa

mustapippuria

tuoretta basilikaa

tuoretta timjamia

Annan kanan marinoitua useita tunteja, jopa yön yli.
Grillaa. Syö. (Rukoile.) Rakasta.



Rote Grütze eli marjakiisseli saksalaiseen tapaan

Erilaisia marjoja: mansikoita, mustikoita, vadelmia, kirsikoita
Hyvää marja- tai hedelmämehua
Sokeria
Maissitärkkelystä

Pilko isot mansikat neljään osaan. Halkaise kirsikat ja poista kivet.

Pyöräyttele kirsikoita ja mustikoita kattilassa, kunnes niistä irtoaa vähän mehua. (Älä liikaa!)

Lisää mansikat ja mehu, ja lopuksi vadelmat (jotka muuten hajoavat helposti). Sekoita maissitärkkelys kylmään veteen ja kaada kiehuvan seoksen joukkoon. Anna kiehua kolmisen minuuttia, kunnes marjamehu alkaa muistuttaa kiisseliä. Jäähdytä vallankin jääkylmäksi.

Itse olin kiisselinteossa liian hidas ja marjat ehtivät kiehua liikaa ja hajota. Tarkoitus on, että marjat säilyttävät muotonsa.

Tarjoile vaniljavaahdon kera.

Apfelschörle eli omenavissy Sekoita omenamehua vissyyn suhteessa 1:1. Nam! Tätä kuulemma juodaan Saksassa koko ajan ja hulluna.

Nele ja Hattikatti.

Ilta oli lämmin ja mukava. Vähän lahjoja, paljon jäähyväishalauksia. Terveisiä Frankfurtiin ja tervetuloa käymään toiseen kotiin!

Selamat siang! Indonesialainen lounas

Nelen vaihto-oppilasvuosi lähenee loppuaan. Lainatytär valitsi viimeiseksi keittiöhyppelykohteekseen Indonesian.

Gado-gadoa ja kana-sate.

Indonesia... mahdoinko jo mainita, että olen ollut siellä vuonna 1996? Sen jälkeen elämässäni ei olekaan tapahtunut mitään ihmeellistä, sillä tuo viidentoista vuoden takainen Aasian-matka nousee mystisesti esille noin kerran viikossa. Siispä. Matkustimme Indonesiaan kuudentoista opiskelijaporukalla; ensin Jakartaan, sitten Bandungiin, Yogyakartaan ja lopuksi Balille. Reissun aikana ehdimme tutustua indonesialaiseen keittiöön. Mieleen jäivät eri toten pannukakut ja reilu chilinkäyttö. Minut ja kaksi ystävääni kutsuttiin (kuokkimaan) balilaisiin häihin, joissa maistoin elämäni tulisinta ruokaa. Pakon edessä chili ja minä ystävystyimme tuon muutaman viikon matkan aikana. Paluumatkalla Singaporessa pystyin syömään silmääkään räpäyttämättä paikallisittainkin tulista soppaa niin, että sain ruokakojun myyjältä kehuja.

Meidän indonesialainen lounaamme oli chilin suhteen vaisu. Päädyin tekemään gado-gadoa, joka on maapähkinäkastikkeella kuorrutettu salaatti.

Salaattiin voi laittaa lähes mitä vain: kaalia, papuja, lehtisalaattia, kananmunia, perunaa, kukkakaalia, porkkanaa, kurkkua, tofua.

Pähkinäkastikkeeseen tarvitaan:

250 g paahdettuja (ja kuorittuja) maapähkinöitä

2 valkosipulinkynttä

1-2 punaista chiliä

(4 cm kencuria, joka kuuluu inkiväärikasveihin. Meillä tätä ei ollut.)

pari kaffirlimen lehteä (reseptin mukaan tuoreita, mutta itse käytin kuivattuja)

suolaa

0,5 l vettä

2,5 dl kookosmaitoa

50 g palmusokeria tai ruskeaa sokeria

salottisipulia kuullotettuna tai paistettuna

Kuullota valkosipuli ja chilit. Soseuta silppurissa tai monitoimikoneessa pähkinöiden ja kencurin kanssa, kunnes seos on tasaista tahnaa. Laita kaikki ainekset (paitsi salottisipulit) kattilaan tai isoon paistinpannuun ja keittele hiljakseen puolisen tuntia välillä sekoittaen, jottei kastike pala pohjaan. Lisää tarpeen vaatiessa vettä.

Keitä lisukkeeksi riisiä.

Asettele salaatti ja riisi kauniisti lautaselle ja annostele kastiketta päälle. Ripottele salottisipulit viimeiseksi.

Gado-gadon lisänä oli kanavartaita eli sate ayam. Kanojen marinadina oli:

• makeaa soijaa
• limen mehua
• suolaa
• sokeria

Ruokajuomana meillä oli vesimelonimehua ja avokadomehua. Tehty tuoreista hedelmistä, ripauksella sokeria ja jälkimmäisessä tapauksessa vedellä blandattuna.

Jälkiruoaksi paistoin banaanipannukakkuja, joiden ohjeen löytämiseksi täytyi harrastaa vakavaa nörtteilyä. Erilaisia reseptejä tutkimalla sain kasaan seuraavan ohjeen:

150 g riisijauhoa

1 muna

2 tl leivinjauhetta

2,5 dl maitoa

suolaa hyppysellinen

(sokeria)

3 banaania

Tee kuten lettutaikina normaalisti tehdään. Lisää lopuksi soseutetut banaanit. Anna turvota puolisen tuntia. Paista pannukakut lettupannulla. (Älä pidä liettä liian kuumalla, jotteivät kakkuset pala ennen kuin ovat sisältä kypsiä.) Tarjoile vaikkapa pähkinäraasteen ja sulatetun suklaan kanssa.

Banaanipannukakut menivät parempiin suihin ennen kuin kamera ehti sanoa klik. Gado-gadon pähkinäkastike oli hyvää ja sitä aion tehdä toistekin. (Chiliä olisi  saanut olla enemmän ja enemmän.) Muuten gado-gado ei kyllä ollut kovin eksoottista perunoineen ja perusvihanneksineen. Kanamarinadi toimi kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin.

Ruokavieraana oli Velman kummitäti ja Taron serkku Ida.

Spotifyssa soi mm. gamelan, perinteinen jaavalainen ja balilainen musiikki.

Maailmanmatkaaja suosittelee Indonesian-kävijöille Ramayana-balettia, joka on yksi esteettisimmistä elämyksistä maan päällä.

Lauantailounas Ugandassa

Onni on maailman kartta. Ja vieläpä sellainen, jossa on kaikkien valtioiden liput. Hertta valitsi Ugandan visuaalisista syistä. Ugandan lippu on melko ärhäkkä musta-puna-keltaisine raitoineen. Valinta oli myös osoitus pieleen menneistä ennakkoluuloista. Kuvittelin, ettei ugandalaisia ruokia nyt ainakaan löytyisi netistä helpolla. Ja ettei siellä varmaankaan olisi mitään mielenkiintoista maistettavaa. Väärin luultu.

Banaaninlehti näyttää tältä.

Olen kerran elämässäni tavannut yhden ugandalaisen nuoren miehen. Hän oli täällä Suomen Pakolaisavun vieraana. Nyt ilmeni, että Nelen ruandalainen naimatäti on asunut Ugandassa. Toiveikkaana odotimme häneltä reseptejä, mutta jouduimme tyytymään nettiin.

Ugandalainen sivusto tiesi kertoa, että paikallinen keittiö on paitsi heimoperinteiden maustamaa, myös britti- ja arabivaikutteista. Ugandassa syödään paljon hedelmiä ja kalaa (jota saa Victoria-järvestä, sillä maalla ei ole meriviivaa). Koska paikallista kalaa on vähän hankalaa ja epäeettistä saada Suomesta, valitsin kanareseptin.

Näin valmistuu LUWOMBO:

Annos tuloillaan

Tarvitaan...

kanaa annospaloiksi leikattuna

maapähkinävoita (1-2 prk)

2 sipulia silputtuna

4 tomaattia silputtuna

kanaliemikuutio

suolaa ja pippuria

banaaninlehtiä (näitä saa etnisistä kaupoista pakasteina)

herkkusieniä

1 savustettu kala

4 plantanaa (banaanilajike, jota saa mm. Stockmannilta)

Paista kanapalat pinnalta ruskeiksi ja siirrä sivuun.

Kuullota sipulia öljyssä, lisää tomaattipalat, kanaliemikuutio, suola, pippuri, maapähkinävoi ja savukalapalat. Lisää vettä, jotta kastike ei olisi liian töhnää. Kiehauta.

Sulata banaaninlehdet taipuisiksi upottamalla ne kiehuvaan veteen ja poista keskiruoti näpsäkästi saksilla. Leikkaa lehdet suorakaiteen muotoisiksi. Lado yhdelle lehden keskelle sieväksi pinoksi lihaa, maapähkinä-kastiketta ja herkkusieniviipaleita.

Kääri lehti rullalle niin, että lehti on joka kohdasta vähintään kaksinkerroin. Itse käytin pois leikattua lehtiruotina paketointinaruna, jotta rulla pysyi nätisti kasassa.

Kypsennä höyrykattilassa tai kattilan päällä siivilässä vähintään tunti.

Lisää kattilaan plantanat. (Tai kypsennä ne uunissa halkaistuna kuten minä tein.) Survo kypsät plantanat haarukalla muusiksi ja tarjoa muun ruoan kanssa. Keitä lisukkeeksi myös riisiä.

Tältä se sitten näyttää valmiina.

Ugandalaista ateriaa pääsivät nauttimaan myös mummi ja pappa, jotka oli kutsuttu viikonloppuvierailulle kirjahyllynmuuraus- ja lastenhoitohommiin. Mummi epäili, että pappa saa sätkyn banaaninlehtikääryleistä. Ei saanut. Tai ei ainakaan uskaltanut näyttää järkytystään. Taro piti ruoasta ja Nele eritoten, koska siinä oli maapähkinävoita. Pienemmät tytöt söivät yllättäen nurisematta. Lehtipaketit olivat lahjoja rakastaville tytöille ilmeisen oiva formaatti. Itse olin himppasen verran tyytymätön maapähkinäkastikkeen koostumukseen, mutta banaaninlehtikääryleiden näpertely oli suorastaan nautinnollista. 

PS. Banaaninlehtiä ei kuulu syödä. 
PPS. Spotifyn musalista on täällä.