Keittiöhyppelyn säännöt: Jokainen saa vuorotellen valita maan. Ruoka voi olla mikä tahansa tunnettu klassikko; myös jälkiruoat passaavat. Ulkona saa käydä syömässä. Kavereille saa kutsua itsensä. Kaikkea pitää maistaa, paitsi karrelle palanutta.

Kaikki alkoi loppiaisena. Thaimaan-tuliaisesta sukeutui currykana, joka aiheutti lapsissa tyypillisen reaktion: ”Yök, tollasta, en syö.” Selitin tytöille, että tämä on thaimaalaisten makaronilaatikkoa. Että on paras tottua erilaisiin makuihin, jos haluaa matkustella.

Olemme helsinkiläinen perhe. Minä olen Annika, haaveminäni laittaa ruokaa rakkaudella ja luovuudella hyvistä raaka-aineista. Reaaliminäni kokkaa usein kiireessä ja väsyneenä, monesti ei-niin-herkullista sapuskaa. Mieheni Taro on lähes kaksimetrinen ja kaikkiruokainen, mutta askeismiin taipuva. Esikoiseni Hertta menee syksyllä kouluun ja pitää eritoten mummin laittamasta ruuasta (jossa yleensä on voita, kermaa ja sitten jotain muuta). Kuopus Velma, 4, on iässä, jolloin kaikki ruoka on väärää, paitsi jos saa käyttää balsamicoa. Lisäksi perheessämme asuu heinäkuuhun asti saksalainen vaihto-oppilas Nele, joka tykkää suomalaisesta kouluruuasta. Elokuussa saamme perheenlisäystä sisilialaisesta vaihtarista Federicasta. Kissat Maukusti ja Hattikatti osallistuvat keittiöhommiin tunkemalla kuononsa leikkuulaudalle ja pyörimällä jaloissa.

Tavoitteita makumatkalla on kolme: 1) tehdä ainaisesta mitä-tänään-syötäisiin -pähkäilystä vähemmän tylsää ja enemmän inspiroivaa. 2) Löytää uusia makuja, tuoksuja ja puolia 3) Voittaa ”Maailman parhaat kasvattajat” -diplomi.


lauantai 4. kesäkuuta 2011

Argentiinalaista tangoa ja empanadoita

Helatorstaina 2.6. kurottiin kiinni edellisen viikonlopun lusmuilua Valkeakoskella. Oli minun vuoroni valita maa. Loistosäähän sopi Argentiina, tuo lihansyöjien luvattu maa.

Argentiina on meille suomalaisille tuttu kahdesta asiasta: tangosta ja jalkapallosta. Minun unelmani on lähteä Argentiinaan tangokurssille. Taro taitaa tyytyä penkkifutikseen.

Astor Piazzollan soidessa ryhdyin valmistamaan lounasta, kun Nele vielä nukkui ja muut olivat jo uimassa.

Empanadoja eli piirakoita syödään joka puolella Lattareita. Piiraan täytteenä voi olla lampaan- tai naudanlihaa ja höysteenä oliiveja, kananmunaa ja paprikaa. Argentiinassa empanada on välipala ja alkupala. Piirakoita popsitaan liikelounailla ja futiskatsomoissa, niitä tarjoillaan vieraille alkuruoaksi, kun isäntä vielä grillailee lihantäytteistä pääruokaa. Meillä lihapiiraita syötiin Helatorstain lounaaksi. Tutkailin erilaisia empanada-reseptejä (mm. Suomen Kuvalehden Gourmet-lehdestä) ja päädyin miksaamaan kolmea. Ongelmana alla olevassa reseptissä on eriparisuus. Taikinaa tulee liian vähän täytteeseen nähden.

Empanadas (n. 10 kpl – täytettä jää yli ainakin muutamaan piiraaseen tai vaikka pastakastikkeeksi)

Taikina:
250 g vehnäjauhoja
75 g voita tai margariinia sulatettuna
n. 1 dl vettä
2 tl suolaa

Kaada vehnäjauhot leivinalustalle kasaksi. Tee keskelle painauma, johon kippaat rasvan ja (suola)veden. Sekoita taikina, mutta älä vaivaa. Kääri kelmuun ja pistä jääkaappiin tunniksi.

Täyte:
1 keitetty peruna haarukalla karkeasti liiskattuna
400 g jauhelihaa – laita siivilään ja kaada päälle niin paljon kiehuvaa vettä että jauheliha näyttää päällisin puolin kypsältä.
100 g (tai vähempikin kelpaa) voita tai muuta paistorasvaa
3 kevätsipulia pilkottuna
3-4 valkosipulin kynttä pilkottuna
puolikas punainen paprika pilkottuna
tuoretta chiliä pilkottuna maun mukaan (½ – 1 ½)
loraus valkoviinietikkaa (pari ruokalusikallista tai sinne päin)
oliiveja pilkottuna
2 keitettyä kananmunaa viipaloituna tai paloiteltuna
suolaa
pippuria

Voiteluun munaa

Kuullota sipulit voissa kevyesti. Ota paistinpannu liedeltä ja lisää joukkoon paprika ja chili.
Pistä ”keitetty”, valutettu ja jäähdytetty jauheliha kulhoon ja mausta suolalla, pippurilla ja viinietikalla. Lisää joukkoon sipuli-paprikaseos, peruna ja sekoita. (Jos haluat piilottaa oliivit syöjiltä, pilko ne mahdollisimman pieniksi palasiksi ja sekoita täytteen joukkoon tässä vaiheessa.)

Kauli piirakkapohjat. Kätsyimmin tämä käy piirakkapulikalla, jolla tulee helposti pyöreähköjä pohjia. Röpelöisiä reunoja voi tasata veitsellä. Toinen vaihtoehto on kaulita taikina isommaksi levyksi ja ottaa siitä sitten pyöreitä pohjia muotilla.

Täytä valmiit piirakkapohjat jauhelihahommelilla ja asettele päälle kananmunaviipale(ita) ja oliiveja (siis jos haluat niiden olevan silmin helposti havaittavissa). Taittele puolikuun muotoiseksi ja paina haarukalla reunat kiinni. Voitele kananmunalla.

Paista 200 C piirakoiden koosta riippuen 15-20 minuuttia.

Empanadat maistuivat aikuisille vähän paremmin kuin lapsille. Hertta ja Velma eivät huomanneet syövänsä oliiveja. Nele näki oliivipalat, mutta ne eivät kuulemma maistuneet muun täytteen joukossa pahoilta. Velman suuhun piirakka oli vähän tulinen (vaikka laitoinkin täytteeseeen vain reilun puolikkaan 'orange flamen').

Illalla syömme pihviä ja chimichurria. Jälkkäriksi on luvassa argentiinalaista versiota kinuskikastikkeesta ja paistettuja banaaneja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti