Keittiöhyppelyn säännöt: Jokainen saa vuorotellen valita maan. Ruoka voi olla mikä tahansa tunnettu klassikko; myös jälkiruoat passaavat. Ulkona saa käydä syömässä. Kavereille saa kutsua itsensä. Kaikkea pitää maistaa, paitsi karrelle palanutta.

Kaikki alkoi loppiaisena. Thaimaan-tuliaisesta sukeutui currykana, joka aiheutti lapsissa tyypillisen reaktion: ”Yök, tollasta, en syö.” Selitin tytöille, että tämä on thaimaalaisten makaronilaatikkoa. Että on paras tottua erilaisiin makuihin, jos haluaa matkustella.

Olemme helsinkiläinen perhe. Minä olen Annika, haaveminäni laittaa ruokaa rakkaudella ja luovuudella hyvistä raaka-aineista. Reaaliminäni kokkaa usein kiireessä ja väsyneenä, monesti ei-niin-herkullista sapuskaa. Mieheni Taro on lähes kaksimetrinen ja kaikkiruokainen, mutta askeismiin taipuva. Esikoiseni Hertta menee syksyllä kouluun ja pitää eritoten mummin laittamasta ruuasta (jossa yleensä on voita, kermaa ja sitten jotain muuta). Kuopus Velma, 4, on iässä, jolloin kaikki ruoka on väärää, paitsi jos saa käyttää balsamicoa. Lisäksi perheessämme asuu heinäkuuhun asti saksalainen vaihto-oppilas Nele, joka tykkää suomalaisesta kouluruuasta. Elokuussa saamme perheenlisäystä sisilialaisesta vaihtarista Federicasta. Kissat Maukusti ja Hattikatti osallistuvat keittiöhommiin tunkemalla kuononsa leikkuulaudalle ja pyörimällä jaloissa.

Tavoitteita makumatkalla on kolme: 1) tehdä ainaisesta mitä-tänään-syötäisiin -pähkäilystä vähemmän tylsää ja enemmän inspiroivaa. 2) Löytää uusia makuja, tuoksuja ja puolia 3) Voittaa ”Maailman parhaat kasvattajat” -diplomi.


lauantai 12. maaliskuuta 2011

Suuri ruokaseikkailu Peppi-maahan

Hiihtoloman loppua vietettiin Ruotsi-lounaalla. Piipahdimme lomalla päiväksi Tukholmaan ja alun perin tarkoituksena oli Hertan toivomuksesta käydä aidossa ympäristössä syömässä aitoja ruotsalaisia lihapullia. Laivan tuhti aamiainen vei kuitenkin lounashalut ja tyydyimme kaakaoon ja kakkuun Gamla Stanin idyllisessä kellarikahvilassa. Ruotsia muisteltiin siis kotiin päästyämme. Äkkivieraatkin saatiin pöytään, kun Topi, 36, Hilppa, 8, Eero, 7, ja Reea, 4, ulkoilivat lähistöllä sopivasti ruoka-aikaan.


Ruokalistalla oli:
  • Toast Skagen eli kotoisasti katkarapuleipä, tuo Ruotsin-laivojen vakiherkku
  • Lihapullia ja perunamuusia puolukoiden kera
  • Prinsessakakku
Ikea on käsite. Ruotsalaiset lihapullat ovat käsite. Ikea on ominut ruotsalaiset lihapullat vientituotteeksi. Niitä myydään ruotsalaisella ruokatorilla ja ravintolassa vähintään yhtä paljon kuin Ikean toista tavaramerkkiä, sinistä tätä-voi-käyttää-pyykkikorina-reissukassina-ja-vaikka-minä-muuna –kassia.

Ikea-lihapullien väitetty resepti löytyy food.comista. Me emme kuitenkaan käyttäneet tätä reseptiä. 

Erilaisia pullia ja palleroita on joka toisella kansalla. Sikke Sumari on koonnut näistä jopa kirjan.
Itse survon lihapullataikinaan milloin mitäkin. Yrttejä, kanelia, sipulikeittoa, kermaviiliä, fetaa, pinjansiemeniä.

Myös ruotsalaisille lihapullille löytyi tuhat ja yksi reseptiä. Tein vertailevaa tutkimusta ja päädyin Maikkarin ehdottamaan. Ikean lihapullista tämä erosi kahdessa suhteessa: tässä oli pekonia, mutta ei leipää.

Nettiohjeissa lihapullia kypsennettiin kolmella tavalla: uunissa, pannulla ja keittämällä. Valitsin pannulla paistamisen, koska se näytti toistuvan ohjeissa useammin kuin muut vaihtoehdot.

Lihapullat ja muusi ovat joka lapsen herkkua. Näin he ainakin väittävät. Lapset kahmivat lihapullia lautaselle innoissaan, mutta mutta... suurin osa jäi syömättä.

Jälkiruoaksi meillä oli Frödingen Prinsessakakkua. Frödinge on ruotsalainen perheyritys. Prinsessakakku on ruotsalainen kakku. Tämä tuli yllätyksenä, vaikka onhan Ruotsi täynnä prinsessoja. Tai on heillä ainakin kaksi. Pitäisikö meidän kehittää Presidenttikakku vai riittääkö pelkkä Presidentti-kahvi?



Paitsi että Ruotsilla on Ikea ja lihapullat, heillä on myös musiikki. Ruotsalainen soittolista on tähän astisista paras.

Lukemista:
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti