Keittiöhyppelyn säännöt: Jokainen saa vuorotellen valita maan. Ruoka voi olla mikä tahansa tunnettu klassikko; myös jälkiruoat passaavat. Ulkona saa käydä syömässä. Kavereille saa kutsua itsensä. Kaikkea pitää maistaa, paitsi karrelle palanutta.

Kaikki alkoi loppiaisena. Thaimaan-tuliaisesta sukeutui currykana, joka aiheutti lapsissa tyypillisen reaktion: ”Yök, tollasta, en syö.” Selitin tytöille, että tämä on thaimaalaisten makaronilaatikkoa. Että on paras tottua erilaisiin makuihin, jos haluaa matkustella.

Olemme helsinkiläinen perhe. Minä olen Annika, haaveminäni laittaa ruokaa rakkaudella ja luovuudella hyvistä raaka-aineista. Reaaliminäni kokkaa usein kiireessä ja väsyneenä, monesti ei-niin-herkullista sapuskaa. Mieheni Taro on lähes kaksimetrinen ja kaikkiruokainen, mutta askeismiin taipuva. Esikoiseni Hertta menee syksyllä kouluun ja pitää eritoten mummin laittamasta ruuasta (jossa yleensä on voita, kermaa ja sitten jotain muuta). Kuopus Velma, 4, on iässä, jolloin kaikki ruoka on väärää, paitsi jos saa käyttää balsamicoa. Lisäksi perheessämme asuu heinäkuuhun asti saksalainen vaihto-oppilas Nele, joka tykkää suomalaisesta kouluruuasta. Elokuussa saamme perheenlisäystä sisilialaisesta vaihtarista Federicasta. Kissat Maukusti ja Hattikatti osallistuvat keittiöhommiin tunkemalla kuononsa leikkuulaudalle ja pyörimällä jaloissa.

Tavoitteita makumatkalla on kolme: 1) tehdä ainaisesta mitä-tänään-syötäisiin -pähkäilystä vähemmän tylsää ja enemmän inspiroivaa. 2) Löytää uusia makuja, tuoksuja ja puolia 3) Voittaa ”Maailman parhaat kasvattajat” -diplomi.


sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Alhaalla, alapuolella, Australiassa

Kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä naposteluun.

Vappuviikonloppuna oli Velman vuoro valita keittiöhyppelymaa. Perheen päävastuullinen kokki – siis minä – oli kuitenkin Berliinissä työmatkalla, joten maapalakin siirtyi. Perjantaina 6.5. avasimme grillikauden aussilaisittain, BBQ:lla. Velma poimi kartalta Australian siksi, että sen lipussa loistaa myös Britannian lippu. Britanniahan oli kuopuksen ihan ensimmäinen maavalinta.

Ulkolämpötila ei ihan tuonut mieleen Australian outbackia. Grillimestari Taro ja kissat hoitivat ulkoilun, kun muu ruokaseurue odotteli sisällä. Vierasta haarukkavoimaa edusti tällä kertaa työkaverini ja tyttöjen jälkikummi Elina.

Miekkakala ja parsa paistumassa.
Australiassa osataan grillata ja chillata. Musiikki on olennainen osa BBQ:ta. Eikä sen suhteen kannata olla kovin tiukkamakuinen; bileissähän voi olla ihmisiä laidasta laitaan ja kummallakin laidalla on omat lempparinsa. Elina seuloi Spotifyta ja nohevana dj:nä löysi soittolistalle maailmankuulua kamaa eli Kylie Minogueta, Savage Gardenia ja Nick Cavea sekä sitten vähän indiempää musaa, jota edusti Architecture in Helsinki. Tämä bändi esiintyi Flow-festareilla muutama vuosi sitten ja on nyt heinäkuussa tulossa Tavastialle.

Myös (alkoholi)juoma kuuluu perusbarbikseen. Foster's oluena ja Jacob's Creek viininä aikuisten laseissa; lapset joutuivat tällä kertaa tyytymään perusmehuun hiilihapoilla höystettynä.
No entä se ruoka? Tutkimusten perusteella aussigrillistä löytyy melko samanlaisia sapuskoita kuin suomalaisesta. Jopa kotoisa pekoniin kääräisty herkkusieni näytti olevan peruspurtavaa australialaisilla takapihoilla. Erikoisuutena meidän grillissä paistui sitruunassa ja valkoviinissä marinoitu miekkakala. Se maistui ja näytti tonnikanalta. Karjataloutta edusti naudan sisäfile. Avokadosalaatti appelsiinilla raikastettuna sekä tomaattisalaatti kevensivät ruokalistaa.

Jälkiruoaksi pyöräytin minipavlovat. Pavlova on saanut nimensä Anna Pavlovalta, venäläiseltä ballerinalta. Se on suosittu marenkiherkku sekä Australiassa että Uudessa-Seelannissa. Maiden välillä on vääntöä siitä, kumpi kakun on keksinyt.


Lähettänyt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)