Keittiöhyppelyn säännöt: Jokainen saa vuorotellen valita maan. Ruoka voi olla mikä tahansa tunnettu klassikko; myös jälkiruoat passaavat. Ulkona saa käydä syömässä. Kavereille saa kutsua itsensä. Kaikkea pitää maistaa, paitsi karrelle palanutta.

Kaikki alkoi loppiaisena. Thaimaan-tuliaisesta sukeutui currykana, joka aiheutti lapsissa tyypillisen reaktion: ”Yök, tollasta, en syö.” Selitin tytöille, että tämä on thaimaalaisten makaronilaatikkoa. Että on paras tottua erilaisiin makuihin, jos haluaa matkustella.

Olemme helsinkiläinen perhe. Minä olen Annika, haaveminäni laittaa ruokaa rakkaudella ja luovuudella hyvistä raaka-aineista. Reaaliminäni kokkaa usein kiireessä ja väsyneenä, monesti ei-niin-herkullista sapuskaa. Mieheni Taro on lähes kaksimetrinen ja kaikkiruokainen, mutta askeismiin taipuva. Esikoiseni Hertta menee syksyllä kouluun ja pitää eritoten mummin laittamasta ruuasta (jossa yleensä on voita, kermaa ja sitten jotain muuta). Kuopus Velma, 4, on iässä, jolloin kaikki ruoka on väärää, paitsi jos saa käyttää balsamicoa. Lisäksi perheessämme asuu heinäkuuhun asti saksalainen vaihto-oppilas Nele, joka tykkää suomalaisesta kouluruuasta. Elokuussa saamme perheenlisäystä sisilialaisesta vaihtarista Federicasta. Kissat Maukusti ja Hattikatti osallistuvat keittiöhommiin tunkemalla kuononsa leikkuulaudalle ja pyörimällä jaloissa.

Tavoitteita makumatkalla on kolme: 1) tehdä ainaisesta mitä-tänään-syötäisiin -pähkäilystä vähemmän tylsää ja enemmän inspiroivaa. 2) Löytää uusia makuja, tuoksuja ja puolia 3) Voittaa ”Maailman parhaat kasvattajat” -diplomi.


maanantai 4. heinäkuuta 2011

Auf Wiedersehen, Nele!

Saksalaisen vaihtarimme Nelen läksiäisiä vietettiin kesäkuun viimeisenä keskiviikkona, tietenkin saksalaisissa tunnelmissa. Spotifyssa soi Rammstein ja Scorpions, mutta niitä kukaan ei kuullut, koska ilma oli parahultainen ulkona oleskelulle.
Tytär ja äiti. (Kuva: Tanja Heikkilä)

Nele ehti asua meillä liki yksitoista kuukautta. Tuona aikana emme juurikaan löytäneet merkittäviä eroja saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä, kun huumorikin on yhtä mustaa ja kaikki jouluperinteetkin ovat tulleet tänne Saksanmaalta. Nele ihastui lohikeittoon ja suomalaiseen hiljaisuuteen (ehkä vähän liikaakin). Näitä kumpaakaan ei ollut tarjolla läksiäisiltana.

Googlailimme yhdessä saksalaisia salaattireseptejä, sillä Nelen mukaan bileissä on tapana tarjota erilaisia salaatteja. Päädyimme peruna- ja pastasalaattiin, tillikurkkuihin, kanaan ja tietenkin bratwursteihin, joita kävimme ostostelemassa Lidlistä (vaikka mainosmieheni haluaakin boikotoida kauppaa sen huonojen tv-mainosten takia. Vaikka minun mielestäni ne ovat ihan hauskoja. Ja minä kuitenkin olen meistä vanhempi ja seurannut innoissani telkkarimainontaa 5-vuotiaasta alkaen. Että jos joku tässä perheessä on mainosten asiantuntija, niin minä). Jälkiruoaksi meillä oli marjakiisseliä.

Juomapuoli olikin helpompi. Aikuiset saivat valita erilaisten saksalaisten oluiden ja kuivan Rieslingin väliltä. (Tarjolla oli myös punaviiniä, mutta se ei ollut saksalaista vaan sisilialaista perheemme seuraavan vaihtarin kunniaksi. Saksalaista punkkua ei nimittäin lähi-Alkosta löytynyt.) Lapsille ja lapsenmielisille oli virvokkeeksi omenavissyä.
Läksiäisillan lopuksi Riitta-mummo liittyi Facebookiin, jotta yhteydenpito Frankfurtin liepeille olisi yksinkertaisempaa.

Nelen läksiäismenu:

Leipää
Hapankaalia
Tilli-kurkkuja
Bratwursteja


Curryketsuppia (ketsuppia, curryjauhetta, sipulijauhetta, paprikajauhetta, tomaattipyreetä - keitetään hiljalleen parikymmentä minuuttia ja viilennetään)

Perunasalaatti

keitettyjä ja kuutioituja perunoita
pari maustekurkkua kuutioina
KASTIKE:
1 pieneksi silputtu sipuli
neljän keltuaisen majoneesi
pari ruokalusikallista jauhoja
puolitoista desiä omenaviinietikkaa
pari desiä vettä
puoli desiä sokeria
suolaa
pippuria

Kuullota sipuli tilkassa öljyä. Suurusta jauhoilla. Lisää viinietikka, vesi ja sokeri. Anna kiehua, kunnes kastike on melko töhnäistä. Anna jäähtyä ja lisää majoneesiin. (Minä en malttanut odottaa jäähtymistä ja kastike juoksettui. Oli pakko ottaa sauvasekoitin kaapista.) Mausta suolalla ja pippurilla.

Sekoita kastike varovasti peruna-kurkku-salaattiin. Anna maustua jääkaapissa.

Pastasalaatti
Keitettyä pastaa
Paistettua pekonia pieniksi paloiksi leikattuna
Herneitä
Gouda-juustoa kuutioina
Tomaattia kuutioina
Kurkkua kuutioina
(Suolakurkkua kuutioina)
KASTIKE:
Jogurttia
(Remoulade-kastiketta makua tuomaan)
Suolakurkkujen lientä jokunen lusikallinen
Pari lusikallista sinappia
Valkosipulijauhetta
Mustapippuria
Suolaa

Olutmarinoitu grillikana
Kanan koipireisiä tai muita osia.
MARINADI:
Pähkinäöljyä
1 tl sinappia
pari desiä saksalaista tummaa olutta
puolikkaan sitruunan mehu (tai enemmänkin)
4 valkosipulinkynttä silputtuna
suolaa
mustapippuria
tuoretta basilikaa
tuoretta timjamia

Annan kanan marinoitua useita tunteja, jopa yön yli.
Grillaa. Syö. (Rukoile.) Rakasta.



Rote Grütze eli marjakiisseli saksalaiseen tapaan


Erilaisia marjoja: mansikoita, mustikoita, vadelmia, kirsikoita

Hyvää marja- tai hedelmämehua
Sokeria
Maissitärkkelystä


Pilko isot mansikat neljään osaan. Halkaise kirsikat ja poista kivet.
Pyöräyttele kirsikoita ja mustikoita kattilassa, kunnes niistä irtoaa vähän mehua. (Älä liikaa!)
Lisää mansikat ja mehu, ja lopuksi vadelmat (jotka muuten hajoavat helposti). Sekoita maissitärkkelys kylmään veteen ja kaada kiehuvan seoksen joukkoon. Anna kiehua kolmisen minuuttia, kunnes marjamehu alkaa muistuttaa kiisseliä. Jäähdytä vallankin jääkylmäksi.
Itse olin kiisselinteossa liian hidas ja marjat ehtivät kiehua liikaa ja hajota. Tarkoitus on, että marjat säilyttävät muotonsa.
Tarjoile vaniljavaahdon kera.

Apfelschörle eli omenavissy Sekoita omenamehua vissyyn suhteessa 1:1. Nam! Tätä kuulemma juodaan Saksassa koko ajan ja hulluna.
Nele ja Hattikatti.
Ilta oli lämmin ja mukava. Vähän lahjoja, paljon jäähyväishalauksia. Terveisiä Frankfurtiin ja tervetuloa käymään toiseen kotiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti